maanantai 9. joulukuuta 2013

HAUSKOJA JA VÄHEMMÄN HAUSKOJA TAPAHTUMIA, KYLÄPROJEKTI YM

Taisi sattua viimeisen työviikon aikana, että lähes peräkäisinä päivinä oli hautajaiset. Enimmäkseen täällä kuten meilläkin hautajauset pidetään lauantaina. Nyt kuitenkin jostain syystä toiset hautajaiset olivat keskiviikkona ja ruumis haettiin tiistaina. Hakijoina ei jostain syystä olleet omaiset vaan saman seurakunan muutamat jäsenet. Itkut ja tanssit pidettiin edellisenä yönä ja vainaja siunattiin ja peitettiin oman kotipihan multiin. Mutta kuinkas kävikään! Perjantaina tulivat sukulaiset hakemaan omaa vainajaansa ja kauhukseen totesivat, ettei tämä ollutkaan oikea ruumis! Eikun selvittämään missä se heidän vainajansa lepää. Löytyihän se kun avattiin hauta ja kurkistettiin arkkuun. Arkkuja sentään ei käyty vaihtamaan ja niin tarina sai onnellisen lopun, kun kumpikin vainaja pääsi kotipihansa multiin!

Toinen tapahtuma, joskaan ei ihan samanlainen sattui samalla viikolla. Kuten aiemmin kerroin on Nyabondon alueella karjavarkaita. Yhtenä aamuna sairaalaan tuotiin mies, joka kasvoistaatn näytti kuin olisi kolariin joutunut. Edellisenä iltana n klo 11 hänen kotonaan olivat koirat alkaneet haukkua ja ulos mentyään hän huomasi kymmenkunta miestä pihapiirissä. Heti hän arvasi, mistä on kysymys. Hän yritti livahtaa maissipeltoon piiloon, mutta huomasi lähellä edessään kolme miestä ja kun hän kääntyi mennäkseen kauemmas, hän huomasi myös takanaan yhden miehen. Tämä löi isäntää jollain kepillä ohimoon niin että hän kaatui. Tällöin karjavaras ampui  isäntää jousipyssyllä kylkeen. Seuraavana päivänä näin miehestä otetun röntgenkuvan ja siinä näkyi noin 10 sentin pätkä nuolen kärkeä miehen sisällä. Onneksi ei mitään tärkeitä elimiä vaurioitunut ja nuoli poistettiin samana päivänä onnistuneesti.

Viimeisellä viikolla meillä oli kaikkiaan kolmas kyläprojekti. Mirja ja Jochenkin pääsivät mukaan näkemään kenialaista maaseutuelämää. Lähtö se aina on sitä "African Time"; janyt päästiinkin ainoastaan tunti myöhässä liikkeelle. Meitä oli kuskin lisäksi hammasteknikko Dominic ja "hammshoitaja" Karen ja matkalta tuli mukaan myös silmälääkäri Dr Audi. Menimme kylän kirkolle mutta kukaan ei ollut muistanut hommata paikalle kirkon avainta. Sitä odotellessa meni varmaan kolme varttia. Lopilta työt pääsivät alkamaan, hammaslääkärin vastaaotto yhteen nurkkaan ja silmälääkärin toiseen. Nyt olikin "suosio" ihan hyvä, sillä paikalle tuli 14 hammaspotilasta ja 33 silmälääkärille. Vesi instrumenttin esidesinfektioon ja huuhteluun otettiin lähellä  sijainneesta savikuopasta, jossa myös lehmät kävivät juomassa ja rypemässä. Se oli niin savisen ruskeaa, ettei toivoakaan PESTÄ siinä käsiään. Täällä on tapana kätellä tutut ja tuntemattomat niin kohdatessa kuin erotessakin, tuli kättelyjä runsaasti päivän mittaan. Lopuksi saimme lounaaksi keitetyyjä kananmunia ja leipää. Minulläkin oli hanskojen talkista kädet valkoisina, niin ei oikein käsidesiäkään voinut käyttää. Lienemme Sandran kanssa taas saaneet jonkun pöpön mahaamme, niin on muutaman päivän saanut varmistaa nopean reitin vessaan. Vaan eiköhän se siitä helpota "vuosi vuodelta"!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti