LISÄÄ MZUNGUJA NYABONDOON!   VIKTORIAN-JÄRVELLÄ YM 30.11-4.12.2013

(Mzungu = valkoihoinen)
Lauantaina lähdimme porukalla Kisumun lentokentälle Mirjaa vastaan. Mennessä kävimme ostoskeskuksessa ostamassa kummityttöjen perheisiin ruokatarvikkeita. mm 8 kg maissijauhoja ugalia eli eräänlaista maissipuuroa varten. 2 kg sokeria ja ruokarasvaa, perhekoon leipä ja iso pakkaus teetä. Sunnuntaiaamuna lähdimmekin isommalla porukalla Sandran poikakaveria vastaan. 4 kummityttöä uusissa vaatteissaan tuli mukaan, sillä eivät olleet käyneet kaupungissa eikä lentokentällä. Innostusta heillä lisäsi, kun oli ollut puhetta, että poikkeaisimme isossa marketissa. Näyttivät aika pettynyttä naamaa, kun eivät saaneet tällä kertaa muuta kuin jäätelöt ja nekin pienet (tai ihan normaalin kokoiset purkit) mutta kun yksi tytöist, joka on vähän kuin pomo muille keksi, että altaan toisella reunalla oli isoja litran pakkauksia hintaan n 5€ pakkaus. Onneksi Nicolas tuli väliin ja sanoi, että valitsette täältä. Odottivat ehkä saavansa kyniä, penaalin ym koulutarvikkeita. Näitä oli kuitenkin tulossa Mirjan ja Jochenin mukana Suomesta ja Saksasta. Pettymystä tietysti lisäsi (myös Jochenin) kun kumpikaan hänen laukuistaan ei tullut Kisumuun asti ja lahjat jäi saamatta. Lisäksi Sandra yritti nostaa rahaa automaatista, mutta masiina nielaisi hänen korttinsa, eikä pyhänä ollut paikalla ketään, kuka olisi voinut avata automaatin. Paluumatkalla kiertelimme Kibuji-markkinoilla, missä oli kaupan lähes mitä vaan. Ostimme vain muutaman ison mangon ja vesimelonin.

Tiistaina joukkomme vain kasvoi, kun meidän PITI lähteä kello 8, mutta lähdimme vähän yhdeksän jälkeen. Tämä "African Time" vaan jaksaa vieläkin vähän kiusata. Jos sovitaan joku lähtöaika saa olla varma, ettei se toteudu sovittuun aikaan! Meitä oli auton kyydissä kaikkiaan 11 henkeä, me 4, 4 kummityttöä, Sister Seraphine, Nicolas ja kuski Martin, kun lähdimme kohti Kisumua ja Viktorian-järveä. Veneessä oli onneksi katos, että saatoimme olla varjossa. Kyytiin olisi varmaan mahtunut 25 henkeä, mutta aiemmin mainittujen lisäksi mukaan tuli vielä Sister Caroline, joka oli töissä Nyabondossa. Näimme useita virtahepoja ja lukuisia erilaisia lintuja. Järvi on erttäin saastunut ainakin Kisumun läheltä. Jo tullessani Keniaan lentokone kaarsi Viktorian-järven yli ja se näytti aivan vihreältä kuten sinilevälautat Suomenlahdella, mutta laajempina ja tiheämpinä. Nyt ajellessamme pitkin mangrove metsien ja papyruksen täyttämiä rantoja, ei niin pahalta näyttänyt. Ehkä tuuli oli hajoittanut levälauttoja.Ihmisten välinpitämätyömyys, esim autojen pesu suoraan järvessä, maanviljelys ja likavesien lasku suoraan järveen pilaavat järven vettä. Lisäksi ymmärsin oppaan puheesta, että joku oli tuonut järvelle viljeltäväksi vesihyasintin ja se on villiintynyt kasvamaan niin, että ajoittain iso osa lahdesta on vihreä kuin teeviljelmä. Kalastajatkin pienillä purjeveneillään joutuvat menemään jopa 30 kilometrin päähän kalaan. Veneretken jälkeen menimme syömään paikalliseen ravntolaan tilapia-kalaa, paitsi tytöt, jotka halusivat kanaa ja ranskalaisia. Paluumatka sujui mukavasti täysin vatsoin.