KENIALAISISTA NIMISTÄ JA RETKI 23.-24.11.

Kaikki suomalaiset urheilun ystävät muistavat useitakin kenialaisten urheilijoden nimiä, mutta ainakin minulle ne olivat vain nimiä, eikä niillä ollut sen enempää merkitystä. Mutta...Etunimi saattaa olla perinteinen kenialainen tai raamatusta johdettu tai jotain muuta, mutta toinen nimi onkin jo sitten vähän erikoisempi, suorastan hauska juttu. Se  viittaa lapsen syntymähetkeen. Esimerkiksi pojilla Kiprotich ja tytöillä Cherotich tarkoittaa, että lapsi on syntynyt illalla. Vastaavasti Kimutai - Chemutai tarkoittaa, että lapsi on syntynyt aamulla. Kipkenoi - keskiyöllä, Kiptoo - kun afrikkalaisia on ollut läsnä, Kipchungha - kun valkoimen (mzungu) on ollut lähellä ja niin edelleen.Kävimme tänään katsomassa "mieheksi tulevaa" Nicolaksen veljeä, jonka nimi on Collins Kiprotich eli hän on syntynyt illalla. Kun hän nyt käy läpi tämän koulutuksen ympärileikkaksen jälkeen hän saa perheen sukunimen Koech. Tyttöjen nimi muuttuu naimisiin mennessä. Merkillistä vähän oli kellonaika milloin operaatio tapahtui, aamuyöstä kahdelta. Leirissä oli kaikkiaa 9 poikaa ja jäi vähän epäselväksi operoitiinko kaikki pojat samalla kertaa. Pojat loikoilivat ulkona patjojen päällä koska oli hyvä sää. Yötä he olivat nyt alkuvaiheessa perinteisessä afrikkalaisessa savimajassa ja osa heitä varten pellistä rakennetussa talossa. Kun kivut hellittää siirtyvät kaikki nukkumaan heitä varten rakennettuin majaan. Kaikki olivat kietoutuneet jonkinlaisiin viittoihin tai filtteihin luultavasti koska ei löydy tarpeeksi isoja housuja ettei sattuisi arkaan paikkaan! Pojille opetetaan tämän neljän viikin aikana kulttuuria mikä tarkoittaa lähinnä heimon tapoja, vanhempien kunnioittamista ym sekä uskontoa. Suurin osa "manner kenialaisista" on hartaita katolisia. Vierailimme lauantain - sunnuntain retkellämme ainakin viidessä perheessä ja melkein kaikissa meille tarjottiin jotain ja yhteinen rukous oli joko ennen tai jälkeen ruuan ja joskus jopa teen. Meitä oli matkassa mukana Sister Serafina, Sandra, Nicolas, autokuski Martin sekä minä.

Lähdimme lauantaiaamuna 7.30 eli tuntia myöhemmin kuin oli sovittu! Nyt myöhästymiseen oli hyvä syy. Kuskimme, joka oli "päivystävä" kuljettaja sai hälytyksen noutaa viimeisillään raskaana oleva äiti 23 kilometrin päästä sairaalaan. Aluksi ajoimme reilun kaksi tuntia kohtuulista asfalttia, mutta viimeiset 20 km oli niin huonoa soratietä, ettei juuri muulla kuin nelivetoisella päässyt liikkumaan. Osalistuimme erään nunnan hautajaisiin. Paikalla oli runsaasti eri puolilta maata saapuneita nunnia, pappeja ja piispa. Seremonia kirkossa jatkui ja jatkui, välillä puheita paikallisella luon kielellä, välillä laulua ja tanssia.Kirkossa oli varmaan 30 astetta lämmintä ja kapeat selkänojattomat penkit. Luovutimme 3 tunnin kohdalla ja hiivimme etsimään juotavaa. Saimme myös lounaan juomisen lisäksi. Tutustuimme paikalliseen Dentists for Africa-järjestön varustamaan hammashoitolaan. Täälä Asumbissa oli isohko sairaala ja siellä töissä toistakymmentä nunnaa. Saatettiin nunna hautaan asti ja rankassa sateessa lähdimme kohti Kisiin kaupunkia ja hammashoitolaa. Vierastalossa nautittujen munkkikahvien jälkeen lähdimme taas jatkamaan matkaa.