Theresa ja Sandra eivät jaksaneet jäädä odottamaan meitä, vaan lähtivät daladalalla ”kotiin”, kun tunsivat itsensä väsyneiksi. Kamerani ottamat kuvat ovat liian isoja nettiin siirrettäväksi, joten pienentelin yhdessä valitsemamme kuvat nopeammin lähetettäviksi (kiitos taas Pylvään Pekalle pikkuläppärin lainasta). Osan kuvista olin siirtänyt koneelle jo Maasaikylässä ja Mirja kysyi, oliko tullut sähköpostia?! Eihän siellä keskellä ei mitään nettiyhteyksiä ollut, ehkä kännykän kautta. Jo torstaina Mirjaa lentokentältä hakiessa oli alkanut tuntua kurkussa kutinaa ja flunssaksihan se kääntyi, siten että sunnuntai-iltana oli kunnon röhinää rinnassa ja kuumettakin vähän. Pidinkin maanantain sairaspäivänä. Tytöille varaamani safarimatka meni jostain syystä kiville. Olivat ottaneet heidän tilalleen joitain muita ja nyt tytöt yrittävät saada muuta kautta matkan järjestymään. Olisivat päässeet maanantaina joidenkin suomalaisten mukana, mutta se tuli liian äkkiä. Marnagusta eteenpäin olevassa kylässä , Mwikassa oli sunnuntaina jonkin uuden gasthausin avajaiset, johon osallistui delegaatio Suomesta, mm joku Anna-lehden toimittaja.